Historiikki

Turun Ratsastajat on Suomen vanhimpia seuroja, se perustettiin vuonna 1933. Seuraa olivat perustamassa mm. tohtori Fabritius ja eversti Polttila, ja perustajaismalja juotiin hevosen selässä Kupittaan vanhalla Hippoksen raviradalla. Samana vuonna järjestettiin jo ensimmäiset kilpailutkin. Ratsastuksen-opetusta annettiin armeijan hevosilla, jotka illalla ratsastettiin takaisin kasarmin tallille.

Toinen maailmansota keskeytti kuitenkin seuratoiminnan, ja vasta 1945 alkoi toinen nousukausi. Seuralle ostettiin oma hevonen ”Cavalier”, ja myös Turun Malja-kilpailu käynnistyi vuonna 1946. Yleisöä ei kuitenkaan onnistuttu vielä niihin aikoihin houkuttelemaan paljonkaan seuraamaan kilpailuja. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth muisteli kilpailleensa näihin aikoihin Turun Maljasta, ja hänen mukaansa sillä kertaa kilpailtiin lauantaina, illalla kilpailijat kuljetettiin bussilla tutustumaan lähiseudun suurimman maidontuottajan tilaan, ja sen jälkeen oli illanvietto – kilpailemista jatkettiin taas sunnuntaina.

1950-luvulla seura muutti siviilitiloihin Hippokselle. 1954-55 opettajana erittäin arvostettu Maire Andersson-Blondyx piti Helsingin Keskustallin hevosilla Onni, Cyrano, Sergei, Ferro ja Sulka ratsastuskoulua Hippoksella.

25.5.55 seuran junioriosasto järjesti jäsenilleen ensimmäiset ratsastuskilpailut. Kilpailussa radalla oli kuusi estettä, enimmäiskorkeus oli 80 cm. Luokan voitti Heikki Arvonen Cyranolla, Sirpa Kaunisto Sergeillä oli toinen ja Maija-Liisa Iivanainen myös Sergeillä kolmas. Neljänneksi ratsasti Eva-May Lindroos Ferrolla, viides oli Jaakko Arvonen Sulkalla ja kuudes Kari Lavonius Ferrolla.

Nuorille ratsastajille järjestettiin estekilpailut 28.10.1956, ja Heikki Arvonen voitti Rexillä, Jaakko Arvonen oli toinen Lispalla. 1957 järjestettiin taas kilpailut junioreille, ja voittajaksi ratsasti Jaakko Arvonen.

Möllerin sisarukset, Birgitta ja Maria, osallistuivat myös aktiivisesti seuran toimintaan ja kilpailuihin. Maria Möller on edelleen mukana ratsastuksessa, hän valmentaa ratsastajia ja kasvattaa hevosia. Hän lahjoitti edesmenneen sisarensa muistoksi tämän voittaman palkinnon kiertopalkinnoksi seuran parhaiten menestyneelle juniorille. Coupe de Bigi luovutetaan voittajalle vuoden lopulla joulujuhlissa.

60-luvulla Turun kaupunki kasvoi voimakkaasti, ja raviradan alue jäi asutuksen keskelle. Niinpä seura muutti Artukaisiin vuonna 1965. Talliin mahtui 15 hevosta, nykyisin lukumäärä on kaksinkertainen.

Turun Ratsastajien koko toiminta pyöri Veikko Maunulan ympärillä yli 20 vuotta. Hän hoiti kirjanpidon ja raha-asiat, hän valmensi ja hankki seuralle hyviä hevosia, esim. Parman, Safirin ja Garibaldin. Hän hoiti myös suhteita kaupunkiin, ja paljolti hänen ansiostaan seura pääsi Artukaisiin, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä keskeisellä paikalla.

Seura rakensi Artukaisiin yhteistyössä kaupungin kanssa maneesin, pienen kaarihallin, joka purettiin 2007. 1983 pidettiin viimeiset hankikilpailut talvella ulkokentällä, sen jälkeen on talvella kisattu hallissa, joka valmistui samana vuonna. Seuran täyttäessä 60 vuotta 1993 uusi, ns. ylämaneesi vihittiin käyttöön.

Turun Ratsastajista on noussut kansalliselle tasolle useita ratsastajia, mm. konstaapeli Erkki Järvinen Rexillä, Jaakko Arvonen seuran opetushevosella Parmalla, Kristian Maunula Sopernitzalla ja myöhemmin Nowatorilla. Raimo Aaltonen kilpaili hyvällä menestyksellä Saksassakin ja kuuluu edelleen aivan Suomen esteratsastajien kärkeen, tosin hän nyt edustaa Auran Ratsastajia.

Muita kuuluisia turkulaisratsastajia ovat Satu Alanen (o.s. Väihkönen), Kari Nevala, Staffan Simberg ja kouluratsastuksessa Amanita Reinilä.

Kauko Paananen kilpaili aikanaan loistavalla menestyksellä ja voitti mm. suomenmestaruuden 1953 ja 1960. Hän sai vastaanottaa 1956 Englannin prinssi Philipiltä raipan kunniapalkinnoksi voitettuaan ison kansainvälisen kilpailun. Paananen oli mukana Suomen olympiajoukkueessa Tukholmassa 1956, ja ratsasti toiseksi pohjoismaiden mestaruuskisoissa 1958. Lassi kehittyi loistavaksi kilparatsuksi Paanasen ratsastuksessa. Hän myös valmensi seuran jäseniä ahkerasti ja hyvällä menestyksellä.

Tällä hetkellä seuran toiminta on edelleen hyvin vireätä, este- ja koulupuolen valmennus on tehokasta. Syksystä 2015 kevääseen 2016 olympiaratsastaja Elmo Jankari valmensi säännöllisesti seuran jäseniä – myös tuntiratsukoita. Seuran  ratsastuskoulussa opettajana toimii ( vuodesta 2010 alkaen) Heidi Virta maanantaista perjantaihin, ja lauantain tunnit pitää ratsastuksenohjaaja Ida Varjo.

Heidi aloitti elokuussa 2010.

Miia Loposen aikana ratsastajia lähti Messilään tuntiratsastajien mestaruuskilpailuihin koulu- ja este-radoille. 2010 Anna-Kaisa Antila menestyi parhaiten sijoittumalla senioriratsastajien mestaruuskisassa Lealla seitsemänneksi.

Opetushevosia on 13 (2016), suurin osa harrastajista on naisia ja aikuisratsastajia, mutta miesten määrä kasvaa kaiken aikaa. Opetushevosista kolme on tällä hetkellä sairaslomalla valitettavasti (2016).

2010 tallissa aloitettiin mittava remontti, ja sen puitteissa on rakennettu kuuden karsinan lisäsiipi maneesin puoleiseen päähän, vanhat karsinat korvattiin tilavilla, uusilla karsinoilla ja vinttitilaan tuli lisää varasto- ja oleskelutilaa. Koska tallirakennus on suojelukohde, talli ei ulkoisesti paljon muuttunut, mutta sisätilat saivat uuden ilmeen.

Turun Malja-esteratsastuskilpailut järjestetään joka kevät, ja viime vuosina maljoja on ollut kaksi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin lahjoitettua 1998 voittamansa ammusta muistuttavan upean pokaalin kiertopalkinnoksi – näin alkoi kilpaileminen Kenraalin Maljasta. Jalkaväenkenraali oli aluksi luovuttamassa palkinnon ja puhumassa aina yhtä sykähdyttävästi ratsastajille ja yleisölle. Hänen kuolemansa jälkeen kenraali R W Stewen luovutti palkinnon voittajalle aina kuolemaansa asti vuonna 2012.

Turun Messukeskuksen samaan aikaan järjestämä Horse Show-messut on tuonut lisäväriä kisoihin, jotka ovat Turun kaupungissa edelleen näkyvimpiä ratsastustapahtumia. Suomessa ei ole toista yhtä kauan elänyttä kilpailua kuin Turun Malja, joka yhä on vetovoimainen kilpailu maamme kärkiratsastajille. Vuonna 2006 Turun Malja täytti 60 vuotta, ja sen kunniaksi 50- ja 60-luvun voittajia kutsuttiin seuraamaan juhlakilpailuja.

Jaakko Palin Niinisalosta voitti Turun Maljan 1958 Lowingilla. Hän kertoi, että silloin armeijan hevoset jaettiin virkajärjestyksen mukaan ratsastettaviksi, ja Palin sai hevosen sieltä loppupäästä. Lowing olikin aluksi hankala tapaus, mutta loppujen lopuksi siitä tuli Palinin paras estehevonen. 50-60-luvulla esteet olivat massiivisia ja painavia, estevälejä ei mitattu askelmitalla, ja Palinin mielestä nykyiset radat ovatkin tavallaan helpompia.

Pentti Kaukinen Kankaanpäästä voitti Turun Maljan vuonna 1961 Tollilla, joka oli nuori lupaava hevonen. Kaukinen muistelee, että Turun Malja-kilpailua arvostettiin silloin kovasti, ja se oli yksi suurimpia kilpailuja Suomessa.

Sitä se on vieläkin, ja myös Artukaisten ratsastuskeskuksen seuratoiminta on vilkasta monine kilpailuineen ja valmentautumisineen. Tosin tänä vuonna Turun Malja- ja Kenraalin Malja-luokkaa ei voitu ollenkaan kisata, koska sinä päivänä satoi vettä 50 mm. Näin Turun Maljasta kilpaileminen  jäi ensimmäistä kertaa.

Tuulikki Kaarto
(Teksti päivitetty 18.8.2016)