Suomen Ratsutarvike kutsui Kari Vepsän kertomaan hevosen koulutuksesta ja käsittelystä 4.1.2017. Turun Ratsastajat järjesti puffetin ja tarjosi maneesin tilat käyttöön. Kaikki liput myytiin, ja maneesi oli täpösen täynnä. Harmi vain, että päivä oli tähän asti kylmin Turussa, -21 näytti mittari. Piipahdus tallinpihalle oli kuin sukellus Siperian hyytävän tuulen kouriin.
Maneesikin oli kylmä, mutta tunnelma sitäkin lämpimämpi ja innostunut, kun Vepsä esitteli Jaana Luotolan ”Tintin” (Diamond Mercy) kanssa systeemiään. Monikäyttöinen pyöröaitaus oli koottu aivan katsomon eteen. – Siinä on hyvä opetella tärkeitä asioita. Siinä voi myös ratsastaa, Vepsä kertoi. – Suomessa varsojen opetus on usein aika retuperällä, kun pikkuvarsoja pidetään hipihiljaisessa tallissa, jotta ne eivät häiriydy, vaikka varsan pitäisi tottua elämän menoon ympärillään. Ja hevosta ei pidä paapoa, mutta pitää muistaa palkita oikealla hetkellä ja oikealla tavalla. Laumassa hevonen luottaa johtajahevoseen, ja samanlainen luottamus ihmisen pitää ansaita, Vepsä sanoi. Hän esitteli Tintin avulla miten hevonen oppii asioita ja unohtaa turvautua hevoselle tyypilliseen pakoreaktioon.
Hevosen pitäisi oppia keskittymään ihmiseen, ja ihmisen pitää oppia lukemaan ja ymmärtämään hevosen kehon kieltä. Tehtävä, suoritus, palkinto-rytmillä hevonen oppii ymmärtämään ja suorittamaan ihmisen antamia tehtäviä, joten kaikenlaiset toistot ovat tarpeen. Joskus hevonen kaipaa rauhallista oleilua, ja välillä se halua päästellä liikoja höyryjä ulos, ja silloin sen täytyy saada mennä – mutta vain jos tilanne on ihmisen mielestä sopiva.
Vepsä opetti riimua käyttäen Tinttiä seisomaan paikallaan, lähtemään liikkeelle, vaihtamaan suuntaa – hevosen pitää aina näyttää ihmiselle kaksi silmää ei takapäätä. Kun hevonen tekee niin kuin ihminen haluaa, sitä pitää kiittää matalalla äänellä, rapsuttaa kaulalle tai harjaan – ei taputa mäjäyttää. Hevonen alkaa rentoutua, kun se maiskuttaa huulillaan ja laskee päänsä alas.
”Ihmiset eivät nykyisin koskettele hevosta, vaikka sitä pitäisi rapsutella ja silitellä joka puolelta, päästäkin, aina kun sen kanssa on tekemisissä, Vepsä sanoi.
Tuloksia ei koulutuksesta synny, jollei sitä jatka säännöllisesti. Johdonmukaisuus on paras liittolainen, mutta epäjohdonmukaisuus on pahin vihollinen.
Oli hienoa katsoa, miten Vepsä vei Tintin sen aikaisemmin kammoksumaan traileriin niin että hevonen käveli sinne luottavaisena edellä – ja yleisö alkoi taputtaa!
Toisessa jaksossa seitsemän ratsukkoa sai opastusta riimukoulutuksen kaikissa perusasioissa. Oli mahtava kokemus nähdä miten yhteyttä hevoseen rakennetaan.
Kari Vepsä on tulossa Artukaisiin taas keväällä, joten harjoituksia kannattaa tehdä ahkerasti.
Tuulikki Kaarto, Turun Ratsastajien tiedottaja, kuvat Kim Degerhardt