Lähestyvä Turun Malja näkyi jo tiistaina valmisteluina tallin ympärillä. Toivotaan kaikki sormet ja varpaat ristissä, että säät suosisivat!
Sateisen sään vuoksi ahtauduimme maneesiin. Ratsastin Wildalla, ja kyllä sillä on paljon helpompi mennä kentällä, jos siis vertaan viime viikkoiseen tuntiin. Sinänsä se on kiltti ja yritteliäs, mutta haipparoi menemään niin kamelimaisesti, en saa millään sitä lyhyemmäksi kaulasta tai täpäkämmäksi askelista.
Aloitimme ratsastamalla ravissa keskihalkaisijalle, josta teimme sitten viistosti pohkeenväistöä kohti uraa. En saanut mielestäni Wildaa juurikaan väistämään kunnolla, ainakaan se ei selkään tuntunut siltä. Moni hevonen kokoontuu ja pyöristyy väistössä, mutta Wilda vaan hompsotti tukka silmillä näennäisen viistosti eteenpäin.
Kyllä se suloinen otus kuitenkin tajusi mitä siltä pyydettiin, koska laukkaan siirryttäessä se tarjosi laukkaväistöä samassa paikassa kun raviväistöäkin oli tehty. Liikuttavaa, ei meidän kyllä pitänyt kuin laukata suoraan keskihalkaisijaa vaan. Lopulta saimme laukata koko uraa aika kauan, siinäpä hikistyivät sekä tädit että hepat!
Tämä 10 kerran kortti on ainakin todella puhtaaksi pesty, jos ei muuta…
