Voitaisko lomailla vielä viikko, kysyi Lissu kun yritin innostaa sitä laukkailemaan puomien yli maanantaina, heti hevosten loman jälkeen. Sateista keliä uhmaten päätimme ratsastaa ulkona, ja selvisimmekin kastumatta. Rankkasade alkoi vasta loppukäyntien aikaan jolloin livahdimme sitten maneesiin.
Puomitunnin tehtävinä oli toisella pitkällä sivulla ollut puomisarja, sekä toisen pitkän sivun alkuun tehtävä voltti, jolla myös oli puomisarja. Puomien yli mentiin vaihtelevasti joko ravissa tai laukassa. Ravipuomeissa ei ollut mitään ongelmaa, mutta varsinkin laukkapuomit voltilla oli Lissusta ihan tyhmät. Yritin saada sitä osumaan keskelle puomeja sisäpohje potkimisesta hapoilla, mutta ei. Emmää viitti, sanoi Lissu. Piti motivoida raipan ropsautuksella, se vähän auttoi.
Minuutti minuutilta Lissu kuitenkin piristyi, niin että loppuravit tuntuivatkin jo oikein luonnikkailta ja viimeiset puomien ylitykset eivät kolisseet yhtään.
Torstaina kipaisin suoraan töistä koulutunnille ja Retun selkään. Toinenkin hikikarpalo siinä vierähti, kun ratsastimme kuumassa maneesissa ravivoltteja ja avotaivutusta. Retu, tuo notkea pajunvarsi, tuntui siltä kuin olisi norsulla ratsastanut. Mutta keskiympyrä laukassa oli meistä molemmista kiva juttu, siinä pääsimme reippaammin ja luontevammin etenemään.
Ida kehotti ratsastamaan Retua mieluumminkin pidemmälle kaulalle ja ennen kaikkea tietysti eteenpäin. En ihan onnistunut, mutta tajusin kyllä että tarkoitus oli irrottaa käsijarru ja liikkua vapaammin, josta sitten olisi voinut kuvitella aloittavansa kokoamisen. Tunnin jälkeen mietin sitä, että jos Retulla ratsastaisi ensin ravissa letkeitä lisäyksiä pitkillä sivuilla tms, ja ottaisi laukkaa heti alkuunsa, niin olisiko se sitten yhtään kevyempi ratsastaa.
Nyt tämä täti lähteekin kesän viettoon, ja on iloinen kuin sika pienenä J
Ihanaa kesää kaikille t. Salla